Toimintaterapiapalvelumme

1. Tutkimus- ja arviointi

Toimintaterapian toteuttaminen pohjautuu aina toimintaterapia tutkimukseen.  Toimintaterapiatutkimukseen ohjaudutaan yleisimmin kunnan perusterveydenhuollon kautta neuvola- tai kouluterveydenhoitajan, lääkärin, koulupsykologin, puheterapeutin, erityisopettajan tai kiertävän lastentarhanopettajan suosituksesta tai erikoissairaanhoidon yksikön lähettämänä. Tutkimuksessa toimintaterapeutti arvioi lapsen kehitystasoa ja arkipäivän toiminnoista selviytymistä kotona, päiväkodissa ja koulussa. Tutkimus toteutetaan käyttämällä sekä standardoituja testejä että havainnoimalla vapaata ja ohjattua toimintaa. Lisäksi tutkimuksessa käytetään asiakkaan lähiympäristöltä saatua tietoja.   Tutkimukseen kuuluu yleensä 4-5 käyntiä vastaanotolla (sisältäen palautekeskustelun). Tutkimus sisältää aina sekä suullisen palautekeskustelun, että kirjallisen lausunnon.  Käytössämme on alla olevat testit ja arviointimenetelmät:

  • BOT2 (Bruininks-Oseretsky Test of motor proficiency)
  • M-Fun (Miller Function and Participation and Scales test)
  • VMI (Test of Visual-Motor Intergration)
  • TVPS-R (Test of Visual-Perceptual Skills-Revised)
  • SPM ja SPM-P

2. Toimintaterapiakuntoutus

  • Yksilöllinen toimintaterapia
  • Pariterapia
  • Ryhmämuotoinen toimintaterapia
  • Sensorisen integraation terapia

Lasten toimintaterapiassa tuetaan lapsen kokonaiskehitystä, jotta lapsi kehittyy ja pystyy rajoituksistaan huolimatta osallistumaan mahdollisimman itsenäisesti iänmukaisiin toimintoihin kuten leikkiin sekä saavuttamaan tasoaan vastaavia taitoja.

Toimintaterapiassa voidaan tukea mm.

  • Minäkuvaa ja itsetuntoa
  • Sosiaalisia- ja vuorovaikutus- ja leikkitaitoja
  • Hieno-ja karkeamotorisia taitoja sekä kehonhahmotusta
  • Erilaisia arjentoimintojen omatoimisuus- ja itsenäistymistaitoja ( esim. keittiötoiminnat, asiointi)
  • Silmä-käsiyhteistyötä ja visuaalista hahmottamista
  • Omantoiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen taitoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
  • Aistisäätelyä ja –käsittelyä.

Yksilöllinen toimintaterapia toteutuu yleensä 1-2 krt viikossa joko vastaanotolla, koulu- koti- tai päiväkotikäynteinä.  Terapian kesto on 45- 90 minuuttia. Terapiajakson pituusvaihtelee asetettujen tavoitteiden mukaisesti.  Terapiajakson päätyttyä terapeutti kirjoittaa lausunnon terapiaprosessin toteuttamisesta peilaten tilannetta asetettuihin tavoitteisiin.

Pariterapia on kahden lapsen kanssa toteutuvaa terapiaa. Pariterapia voi toteutua joko yhden tai kahden terapeutin ohjauksessa.  Pariterapia toteutuu yksilöllisen toimintaterapian tavoin 1-2 krt viikossa.  Pariterapian etuna on mm. mahdollisuus harjoitella taitoja suhteessa ikätoveriin.

Toimintaterapiaryhmässä on 4 lasta ja kaksi terapeuttia ohjaajina. Lastenryhmä kokoontuu säännöällisesti kerran viikossa. Ryhmäkerran pituus on 1,5h/ kerta.  Kestoltaan ryhmät ovat 20-30 krt. Ryhmäkuntoutuksentavoite on yleisimmin tunne- sosiaalisten ja yhteistyötaitojen vahvistamisessa sekä tarkkavaisuuden ja toiminnanohjauksen tukemisessa.  Lisäksi määritellään jokaisen ryhmäläisten henkilökohtaiset tavoitteet ryhmäprosessin alussa.
Tiedustele ryhmistä enemmän yhteystietosivun kautta. Toteutamme ryhmäkuntoutusta tarpeiden mukaisesti.

Ayres sensorisen integraation terapian (ASI-terapia) toteuttajana on aina terapeutti, joka on erikoistunut sensorisen integraation teoriaan ja terapiaan.Sensorisen integraation terapiaa toteutetaan sitä tarkoitusta varten suunnitellussa aistirikastetussa terapiaympäristössä, joka houkuttelee lasta käyttämään kehoaan monipuolisesti.  Sensorisen integraation terapiassa käytetään suuria motorisia välineitä jotka mahdollistavat liike-tasapaino- ja syvätunto-aistimusten monipuolisen saamisen. (keinut, renkaat, trampoliini, suuret tyynyt, pallomeri)

Sensorisen integraation terapiassa pyritään vahvistamaan taitojen taustalla olevaa valmiusperustaa, enemmän kuin harjoittelemaan yksittäisiä taitoja.Keskeistä terapiassa on se, että terapeutti ohjaa toimintaa, tilaa ja tilannetta niin, että lapsen motivaatio on mahdollisimman vahva ja lapsi kokee itse suunnittelevansa ja toteuttavansa leikin.

Terapiapalveluiden maksavana tahona voi toimia Kela, sairaanhoitopiiri, kunta, kaupunki, järjestö tai asiakas itse.

3. Asiantuntijapalvelut

  • Ohjaus -ja vertaistukiryhmät vanhemmille
  • Konsultaatiopalvelut yhteistyötahoille (koulut, päiväkoti, lastensuojelu)

Tärkeä osa terapiaa on yhteistyö asiakkaan arkiympäristön ihmisten kanssa. Ohjauskäynneillä terapeutti miettii yhteistyössä vanhempien ja päiväkoti/koulu henkilökunnan kanssa erilaisia keinoja tukea lapsen toimintaa arjessa sekä antaa erilaisia vinkkejä lapsen kehityksen tukemiseksi.

Vanhempien ohjaukselliset ja vertaistukiryhmät toimivat osana lasten ryhmäprosessia.